Liitteet

Liite 1: kielten maisterina työllistyminen

Luin Jyväskylän yliopiston verkkosivuilta alumnitarinoita, sillä minua erityisesti kiinnosti kokemusperäinen tieto työllistymisestä kielten maisterina. Mielenkiintoisimpia luentojakin ovat nimittäin usein olleet ne, joissa alumnit ovat käyneet kertomassa omista urapoluistaan ja kokemuksistaan.

Vaikka tällä hetkellä työskentelen kieltenopettajana, minua kiinnosti löytää alumnitarinoista juuri muunlaisille urapoluille lähteneet kielten maisterit. On kiinnostavaa ja hienoa nähdä, miten erilaisia uramahdollisuuksia kielten maistereilla voikaan olla. Anna Zaborna (tammikuu 2015) kertoi omassa tarinassaan työskentelevänsä matkailumarkkinoinnin tehtävissä Keski-Suomessa. Hänen kuvailemansa työ vaikuttaa mielenkiintoiselta ja sellaiselta, että työssä pääsee jatkuvasti kehittämään itseään ja taitojaan. Useita alumnitarinoita löytyi matkailu-, kulttuuri-, ja kaupalliselta alalta, mikä tuntui aika hienolta. Jollain tavalla itselläni on ollut sellainen tuntemus, että koska päätin vuosia sitten opiskella juuri opettajaksi, on myös tulevaisuudessa työelämässä suuntauduttava opetustehtäviin. Tarinoita luettuani jäin kuitenkin toiveikkaana pohtimaan, josko minulla olisikin mahdollisuuksia työllistyä myös muunlaisiin tehtäviin, joissa kielitaidostani ja opinnoistani olisi hyötyä.

Liite 2: oppimispäiväkirja tiedonkeruutehtävästä

Koska erityisopettajan pätevyyden hankkiminen tulevaisuudessa kiinnostaa minua, ajattelin tähän tehtävään haastatella henkilöä, jolla on pitkä kokemus erityislasten kanssa työskentelystä. Haastateltavani on koulutukseltaan aineenopettaja ja erityisopettaja, ja hän on työskennellyt erityisopettajana toistakymmentä vuotta lastensuojelulaitoksen kouluyksikössä. Erityisesti minua kiinnosti tietää, millaisia erityisopettajan työ on ja miten tällaisessa paikassa erityisopettajan työ eroaa muualla tehtävästä erityisopettajan työstä.

Millainen on tavallinen työpäiväsi tai -viikkosi erityisopettajana?

Yllätyksellinen riippuen lasten voinnista. Joskus on parempia ja joskus huonompia päiviä. Joinakin päivänä oppilaan kanssa saadaan paljon aikaan ja joinakin ei välttämättä mitään. Työhön ei voi suhtautua samalla mentaliteetilla kuin ison ryhmän kanssa perusopetuksessa, jolloin opetuksessa mennään eteenpäin kuin höyryveturi. Oppilaan yksilölliset tarpeet pitää huomioida ja tavoitteet asettaa aina sen mukaan. Pääsääntöisesti työpäivät ovat mukavia, mutta varmasti hieman erilaisia kuin isossa koulussa.

Millaista osaamista erityisopettajan työssä vaaditaan?

Kärsivällisyyttä ja kykyä ajatella boksin ulkopuolelta. Rauhallisuus on myös hyödyllinen luonteenpiirre, se ettei hätkähdä ihan pienestä tai menetä hermojaan, kun kaikki ei menekään suunnitellusti. Tätä työtä tehdään lähellä oppilasta, sillä ryhmät ovat pieniä ja monet oppilaat tarvitsevat jatkuvaa ohjausta. On tärkeää olla aidosti kiinnostunut oppilaistaan ja kannustaa ja rohkaista heitä, vaikka miten toivottomalta joskus tuntuisikin. On myös paljon opetuksessa huomioon otettavia asioita, joista pitäisi pysyä ajantasalla. Oppilaan tausta, mahdolliset oppimista vaikeuttavat häiriöt tai sairaudet ja lääkitys ovat asioita joista pitää olla perillä. Kokemus opettaa tähän parhaiten.

Mitkä ovat tärkeimmät sidosryhmät, joiden kanssa teet yhteistyötä? Millaista yhteistyö on?

Lapsen tai nuoren koti, johon ollaan yhteydessä organisaatiomme kautta. Lisäksi toisen asteen koulutukseen haettaessa teemme usein yhteistyötä eri koulutuslaitosten kanssa.

Mitkä ovat mielestäsi työn valoisat ja varjoisat puolet?

Työssä pääsee näkemään onnistumisia ja lapsen tai nuoren itseluottamuksen nousua, ja se on mielestäni kaikista hienointa. Ikävintä on miettiä, millaisista lähtökohdista oppilas on ponnistanut, ja kuinka tarvittavaa apua ja tukea ei ole saatu tarpeeksi aikaisin. Joskus koen riittämättömyyden tunnetta, kun asiat eivät lähde jonkun oppilaan kanssa sujumaan. Positiivista on kuitenkin enemmän.

Mitä vinkkejä sinulla olisi erityisopettajan tehtävistä kiinnostuneelle?

Erityisopettajan työ vaatii sisukkuutta, ja tietynlaista erilaisuutta myös sinussa itsessäsi. Liian tiukkapipoisen tai ”virkaintoisen” ei kannata tähän työhön lähteä. Yksikään päivä ei ole samanlainen, ja tietynlaista epävarmuutta ja epäonnistumisia pitää myös sietää tässä työssä. Jos on aidosti kiinnostunut lapsista ja nuorista, ja on halukas auttamaan ja ohjaamaan heitä koulutaipaleellaan yksilölliset tarpeet huomioiden, kannattaa harkita alaa.

Pohdinta: Oli mielenkiintoista kuulla erityisopettajan työstä. Työ vaikuttaa haastavalta, mutta myös palkitsevalta. Haastattelun perusteella uskoisin omaavani sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat työssä tarpeellisia, ja sainkin tästä lisäkannustusta ajatellen kouluttautumista erityisopettajaksi tulevaisuudessa.

Liite 3: työllistymissuunnitelmat

Työllistymissuunnitelma A: Englannin aineenopettaja ja osa-aikainen erityisopettaja ylä- ja alakoulussa

Keväällä 2021 tein kolmen kuukauden sijaisuuden englannin aineenopettajana Mäntyharjun yhtenäiskoulussa. Kevään aikana ilmeni, että erityisopettajista on huutava pula, ja opettajia kannustettiin opiskelemaan erityisopettajan pätevyyteen valmistavat opinnot työn ohella jos siihen suinkin oli innostusta ja mahdollisuuksia. Työnantaja lupasi joustoa koulun puolelta, jotta opinnot oli mahdollista suorittaa. Olen aiemmin suorittanut erityispedagogiikan perusopinnot, ja pohtinut että voisin jossakin sopivassa kohtaa vielä suorittaa erilliset erityisopettajan opinnot, jotta saisin pätevyyden toimia myös erityisopettajana. Uskon, että erityisopettajan pätevyydestä on paljon hyötyä työnhaussa. Voisin hakea englannin aineenopettajan virkaa, mutta tehdä myös esimerkiksi osa-aikaisena erityisopettajan työtä. Tämä työllistymissuunnitelma on itselleni tällä hetkellä kaikista todennäköisin.

Työllistymissuunnitelma B: Kieltenopettaja kansalaisopistossa tai muussa aikuisopetuksessa

Vaikka näkisin itseni mielelläni tekemässä töitä nuorten parissa, myös aikuisopetus on mielestäni kiinnostavaa. Minulla on monenlaisia haaveita yrittäjyydestä sellaisilla aloilla, jotka eivät liity opetukseen, eivätkä varmasti työllistäisi minua kokopäiväisesti ympäri vuoden. Tässä tapauksessa näkisin erinomaisena vaihtoehtona työskennellä tuntiopettajana tai osa-aikaisesti esimerkiksi kansalaisopistossa kieltenopettajana. Osaan vähän espanjaa, ja jos saisin espanjan pätevyyden lähivuosina, voisin englannin lisäksi opettaa siis myös espanjan kieltä. Espanjan opinnot kävisin täydentävänä koulutuksena jo valmistumiseni jälkeen. Opinto-oikeus minulla näihin opintoihin on jo. Osa-aikaisena kieltenopettajana pitäisin omaa kielitaitoani yllä, mutta pystyisin samalla toteuttamaan myös muitakin urahaaveitani esimerkiksi yrittäjänä.

Työllistymissuunnitelma C: Viestintä- ja markkinointitehtävät matkailu- tai kulttuurialalla

Tämä suunnitelma on tällä hetkellä kaikista epätodennäköisin ja kaukaisin, mutta jotain mitä pidän kuitenkin mahdollisena tulevaisuudessa. Kuten aiemmin olen maininnut, matkailu- ja kulttuuriala kiinnostavat minua paljon. Uskon myös, että tähänastisista opinnoistani olisi näillä aloilla jonkin verran hyötyä, vaikka en suoranaisesti olekaan opiskellut viestintää tai markkinointia. Minulla on kuitenkin hieman työkokemusta näiltä aloilta, ja tulevaisuudessa voisin kuvitella kouluttautuvani lisää ja hakeutua esimerkiksi markkinoinnin opintoihin. Kielten opinnot ovat varmasti kuitenkin hyödyksi tehtävissä, joissa täytyy esimerkiksi tuottaa tekstejä vieraalla kielellä ja tehdä kansainvälistä yhteistyötä.

Valmistumiseni jälkeen tähtään ensisijaisesti suunnitelmaan A, mutta aion kuitenkin pitää mieleni avoimena myös muunlaisille urapoluille. Uskon, että elämä kuljettaa siihen suuntaan, kuin on hyvä. Kun itse jaksaa haaveilla ja suhtautua avoimesti ja mielenkiinnolla erilaisiin mahdollisuuksiin, voi siitä aina poikia jotain hyvää.

Liite 4: työnhaku

Minulla on melko vähän kokemusta varsinaisesta työnhausta, vaikka olen työskennellyt useassa eri työpaikassa. Tähänastiset työtehtäväni olen löytänyt pitkälti ”puskaradion”, tuttujen tai tutun tuttujen kautta. Työhaastattelussa olen käynyt vain kerran kesätyöpaikkaani matkailuneuvojana. Työnhakuun liittyy kaksi olennaista vaihetta: itse haku (usein hakukirje) ja työhaastattelu. Koska minulla on näistä vaiheista melko minimaalisesti kokemusta, ajattelin haastatella tähän tehtävään henkilöä, jolla näistä vaiheista on paljon kokemusta, ja joka katsoo näitä vaiheita työnantajan ja rekrytoijan näkökulmasta.

Haastateltava: Anne Huovinen (YTM, Sosiaaliala, lastensuojelu, johtaja)

Mitä hyvä hakukirje sisältää? Millainen hakukirje jää erityisesti mieleen?

Selkeän kuvauksen itsestä ja ajantasaisen CV:n. Selkeästi kirjoitettu ja jaoiteltu teksti sekä valokuva lisäävät vaikuttavuutta. Hakukirje jää erityisesti mieleen, jos siinä kerrotaan jotain omista kiinnostuksen kohteista ja harrastuksista.

Miten työhaastatteluun kannattaa valmistautua?

Ensinnäkin kannattaa kiinnittää huomiota omaan kommunikointiin ja käytöstapoihin. Esimerkiksi ystävällisesti ja reippaasti esittäytyminen luo hyvän ensivaikutelman. Ensivaikutelman luomiseen ei tarvita kuin 10 sekuntia. Siisti olemus on tärkeää. Valmistaudu kertomaan itsestäsi, koulutuksestasi ja omasta taustastasi. Ota selvää haettavasta työtehtävästä ja työnantajasta, ja mieti onko sinulla esittää työnantajalle kysymyksiä. Tämä antaa sinusta perehtyneen vaikutelman. Hyväksy se, että työhaastattelutilanne voi jännittää, mutta muista, että haastattelijat ymmärtävät jännityksen.

Millaisia kysymyksiä työhaastattelussa kysytään?

Yleensä pyydetään kertomaan omasta koulutuksesta ja aikaisemmasta työkokemuksesta, ja miksi olet kiinnostunut juuri tästä kyseisestä työpaikasta. Usein kysytään myös, mitä itse pidät tärkeänä siinä työssä, jota olet hakemassa, ja mitä uutta annettavaa sinulla olisi työhön. Myös käytännön asiat, kuten milloin olet valmis aloittamaan työn, ovat usein kysyttyjä kysymyksiä.

Miten työhaastattelu voi mennä pieleen?

Vaikka pieni jännitys kuuluu työhaastatteluihin, liika jännitys vaikuttaa oleellisesti haastattelun kulkuun. Joskus haastateltava selkeästi jännittää niin paljon, että tilanne on vaivaannuttava molemmille osapuolille. Toinen virhe, joka tapahtuu helposti jännittävälle haastateltavalle on se, että hän puhuu paljon, mutta ei suoraan vastaa esitettyihin kysymyksiin. Työhaastattelusta myöhästyminen tai sen kokonaan unohtaminen ovat myös ikäviä mutta mahdollisia tilanteita. Haastatteluun liian arkisesti tai kevyesti suhtautuminen esimerkiksi siksi, että joku haastattelijoista on tuttu henkilö, voi myös vaikuttaa haastattelun onnistumiseen. Tilanteeseen pitäisi aina kuitenkin suhtautua sellaisella vakavuudella, että on kyse työpaikasta, jonka hakija oletettavasti tosissaan haluaa.

Muita vinkkejä työtä hakeville?

Tule haastatteluun omana itsenäsi ja koita rentoutua. Mieti jo ennalta, mitkä ovat omat vahvuutesi haettavaa työtehtävää ajatellen, ja missä voisit vielä kehittyä. Jos sinua on pyydetty esittämään työpaikkaa hakiessasi palkkatoive, mieti toiveellesi ennalta perustelut, jotta pystyt tarvittaessa neuvottelemaan palkasta.

Liite 5: Työpaikkailmoitukset ja kohdennettu työhakemus liitteineen

työpaikkailmoitus 1
työpaikkailmoitus 2
työpaikkailmoitus 3

Työhakemus ilmoitukseen nro 3: